Pekka Iiskonmäki

Seikkailukertomus Suomen luonnosta

Peran hieman vapiseva käsi tarttui varmoin ottein punaiseen muovikanisteriin. Siihen oli Tauno laskenut tynnyristä 15 litraa sahtia ja laittoi korkin kiinni.

Rape oli jo kannunsa saanut. Taunolle lyötiin käypäset käteen ja ostettiin samalla 10 kg suolattua sianlihaa ja kaksikymmentä Taunon emännän leipomaan ruisleipää.

Rape oli ajanut kirkolta polkupyörällä muut matkaeväät ja ostanut samalla virolaista vodkaa kymmenen pulloa satasella.

Reppu oli paksu kuin Rapen äiti esikoistaan odottaessaan. Rape ja Pera olivat tuttuja jo lapsuudesta saakka.

Kaikenlaisia hommia olivat tehneet, mutta nyt vähän alle viisikymppisenä peruspäivärahamiehiä. Hapitus oli hieman nuhruinen.

Mieli oli iloinen ja tunnelma korkealla. Suuntana Terrikorpi, joka on lähes koskematonta luontoa Sysmän pitäjässä.

Siellä Pera oli nähnyt hylätyn ropsipinon ja siitä oli tarkoitus laittaa erämiehille asento. Tammikuu on sentään vilpoista vuodenaikaa.

Tarkoitus oli ihailla Suomen luontoa ainakin kaksi viikkoa ja olla pois ihmistenilmolta.

Uusjoutsjärventieltä lähdettiin matkaan ja sitten linjaa pitkin korpeen. Linjalle saavuttaessa jätettiin polkupyörät kuusikon suojaan ja juotiin puolikkaan emalimukit raikasta ja kylmää sahtia.

On tämä elämä meillä pojilla mallillaan huokaisi Rape ja pyyhkäisi ylipitkiä viiksiään.

Oli jo hämärää, kun miehet saapuivat ropsipinon luokse. Se oli pinottu jo muutama vuosi sitten ja päältä karikkeen peitossa.

Pinta purettiin näppituntumalla ja tehtiin isot tulet. Kahdesta kevytpeitteestä tehtiin pikalaavu ja sitten Pera narautti. Oli se kiva ääni täällä luonnon keskellä hihkaisi Rape ja pieraisi.

Miehet tunsivat alkoholin vaarat. Molemmat muistavat sen ikävän tapauksen, kun Leikolan papan sahtipönttö räjähti kammarin nurkassa ja meni lähes uudet tapeetit pilalle. Siitä puhuttiin pitäjässä vuosikymmenet.

Nämä miehet olivat kohtuukäyttäjiä.

Vain yksi pullo juotiin kahteen mieheen. Istuttiin tulilla ja juteltiin mukavia. Sahtia meni muutama mukillinen.

Viikko oli jo vierähtynyt miesten tulosta korpeen. Ropseista ja kuusenoksista oli tehty viihtyisä kotipesä, jossa vallitsi sopu ja huumori kukki. Tammikuinen metsä soi hiljaa pakkastuulessa. Oli raikas ilma. 

Viinaa oli enään yksi pullo ja toinen kanisteri enään puolillaan sahtia.

Reissu kutistui kymmeneen päivään. ruoka kyllä riitti, mutta juomista tuli tasapää.  Kaikki maistuu niin hyvältä luonnossa.

Kuka piru täällä korvessa viitsi olla kahvin voimalla, totesi Rape ääni hieman käheänä. Mnjoo tuli vastaus.

Yhdessä päätettiin tulla ensi kuussa uudestaan ja viisaampina juomien suhteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miesten unelmia. Ei sovi naisen haavekuviin, ei vaikka kuinka yrittäisi. Eikä edes huvita yrittää. Hiukan juttu sai jopa inhottamaan. Puhdasta luontoa, mutta että elämää viinasten voimalla, ei kiitos.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ihminen joutuu elämään ajassaan, paikassaan ja ympäristön ehdoilla. Niihin ei yksilö voi vaikuttaa mitenkään.

Paikka voi toki muuttaa, kuten olen tehnyt minäkin.

Minulle ihmiset ovat aina hyviä, kunnes toisin todistetaan. En koe olevani muita parempi, eikä minulle ole kukaan antanut mandaattia puuttua toisten tekemisiin.

Kyllä minä näen Irja asian tosin. Paljon laajemmin ja kokonaisvaltaisesti.

Toisenlaisessa yhteikunnassa Pera ja Rape olisivat perheellisiä ja kävisivät töissä.

Korven sijasta nauttisivat oluet ja snapsinsa kotikylän krouvissa.

Ps. Miehillä oli Koskenlaskijaa paketit mieheen.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kuinkahan moni noista eilen uutisoiduista nuorista miehistä, jotka eivät jaksa työkalujakaan käsissään pidellä tai lautoja päivää kantaa, pärjäisivät tuolla luonnossa. Tekisikö heille hyvää, jos sinne pääsisivät tai joutuisivat miehistymään?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Mikä ei sovi naisille jää naisen ulkopuolelle, näin se vain on. Kaksi miestä ei voisi siis rauhanomaisesti viettää laatuaikaa ryystäen sahtia metsässä?

Minua ei mietityttänyt aihe, vaan se miten se oli kerrottu. Kauniisiti kerrottu ja hyvä tarina siitä miten kaksi ihmistä ottavat tissuttelun ja luonnon hiljaisuuden omakseen. Ehkä hakevat pakoa naisten maailmasta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juu, ei kertomistavassa ollut mitään vikaa. Varsinainen tainaniskijähän tämä Pekka Iiskonmäki on ja pikkuisen on ilveilijän vikaakin.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#5
Hyvä kun et sentään syytä tosikkomaiseksi ja fakkiutuneeksi idiootiksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Irjalle tiedoksi, että ko. henkilöistä vielä toinen elää. Molemmat olivat lähinnä metsätyömiehiä ja olleet ikänsä metsässä. Motot vei työt.

Työttöminä heidät laitettiin asumaan omasta pyynnöstään kimppakaksioon Sysmän kirkolle.
Pojat kaipasivat entistä työhuonettaan, jossa katto oli korkealla ja seinät levällään.

Pera kuoli 66 -vuotiaana tapaturmaisesti ja selvinpäin. Oli avuliaana ihmisenä auttanut erästä toista miestä traktorin korjaamisessa.

Sääli on välillä katsoa yksinäistä Rapea Sysmän matkahuollon baarissa. Näin viimeksi edelliskesänä.

Hoitaa vanhustentalossa huonojalkaisten mummojen kauppareissut.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Aika samanlaista tarinaa oli John Steinbeckin kirjoissa Hyvien ihmisten juhla, Torstai on toivoa täynnä ja joku kolmaskin taisi olla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#8
Olen lukenut kaikki ko. kirjailijan lähes kaikki kirjat. Tuota kirjaa en ole lukenut.

Minun juttuni perustuu tositapahtumiin.

Eedenistä itään on mielestäni paras. Ei ne muutkaan huonoja ole.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Silloin aikoinaan teininä, kun noita luin, ei kaikkia vielä oltu suomennettu. Siitä samaisesta meribiologista, joka esiintyy noissa Dannyn juopporemmin sattumuksista kertovissa kirjoissa, on enemmän kirjassa Log from the sea of Cortez. Se taitaa jo olla nykyisin suomennettu.

Nuo mainitsemani kirjat ovat varsin hauskoja tai ainakin silloin aikoinaan olivat. Voisivat nykyään olla enemmän traagisia kuin koomisia.

Ilmeisesti ne mainitut Steinbeckin kirjatkin perustuvat ainakin löyhästi todellisuuteen. Log from.. on kirjoitettu loki- tai päiväkirjamuotoon.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

"11
Anton Tsehovin Lokki antaa hieman kultivoituneemman kuvan itseensä ja maailmaan kyllästyneistä ihmisistä.

He pyrkyvät karkoittamaan frustraatiot mm. reippaaseen juomiseen.

Jo Sven Hedin piti Ruotsia ahdistavana moraalinvartioiden maana ja totesi, että hän kävelee parikymmentä sentiä jalat ilmassa pari ensimmäistä päivää, kun Tukholma jää horisonttiin.

Minä lähdin Suomesta ja tunsin samanlaista keveyttä poistuessani. Mitään suurempaa Suomen ikävää en ole tuntenut. Suomi on hajuton, mauton ja sieltä on helppo lähteä.

Nyt olen asunut pätkittäin Suomessa ja yllätyn aina negatiivisesti. Ihmisten ilo on kadonnut jonnekin verojen syövereihin.

Suunnaton katkeruus tai kateus on tullut ulkomailla asuvia kohtaan.

Jos meilläkin olisi tuollaiset verot, niin kyllä meilläkin olisi jne.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski Vastaus kommenttiin #11

Se kolmas oli Ystävyyden talo. Kyllä wikipedia on kätevä: https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Steinbeck

Puheenaiheeseen liittyvää

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset